TIEDOITUSLEHTI
SP-NEWS 1/2004

ASM Microchemistryn vaativa laboratorioasennus
Pääkirjoitus: Virostako työvoimaa?
K-Rauta Järvenpää laajeni kolminkertaiseksi
Juden kalupakista: Melkein yksin kotona
Finnlines on Suomen suurin varustamo
Sähköistystä: Pirkanmaan Projektitoimi Oy
Esittelyssä yhteistyökumppanimme: SIR-Sähkö Oy
Tekijät esiin: Sähköasentaja Veijo "Vexi" Mustonen
Uutisposti


Aikaisemmin ilmestyneet lehdet




 
 
       
   
 

Juden kalupakista
MELKEIN YKSIN KOTONA

Jude tässä taas ja hei kaikille äspeenyyssiin lukijoille. Nyt on sitten se yksin eläminenkin koettu. Nimittäin vaimoni Talvikki otti ja lähti lasten kanssa viikoksi etelään ja minä sitten jäin kevättalvileskeksi tänne Pornaisiin. Olihan minulla Nalle kaverina, mutta perin oli yksinäistä, kun pomo oli poissa. Nalle seurasi kuin hai laivaa mitä teen tai sanon. Osaa se koirakin kaivata, mutta niin myös minäkin. Ei muuten olla Talvikin kanssa oltu toisistamme erossa näin pitkää aikaa 33 vuoteen. Ei silti kyllä me Nallen kanssa aina arkirutiineista selvittiin. Mutta kun se Nalle ei osaa olla mistään eri mieltä. Jo heti ensimmäisenä iltana kaipasin Talvikin kanssa käytyjä depatteja. Jotkut asiantuntijat väittävät, että ihan hyvää se tekee, kun ollaan joskus vähän erossa toisistamme. Se kuulemma sillee niin kuin syventää suhdetta jne. Voipi olla, mutta minä sanon, että se on kuulkaa sillä lailla, että yhdessä on mukavampaa. Vanhassa rokkilaulussa väitetään, että "on jäätelö hyvää kun yksin syö tutti frutti". Ei pidä paikkaansa. Kyllä se vaan niin on, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. No sitä minä vaan yritän sanoa, että kun tämä maailma näyttää koko ajan menevän hullumpaan suuntaan, niin pitäkää hyvät ihmiset elämänkumppaneistanne, läheisistänne ja ystävistänne kiinni ja vaalikaa suhteitanne.
Jaa että mitäs sitten muuta Pornaisten eläkeläiselle kuuluu? Talvella oli lunta niin riittämiin ettei tahtonut enää pihalle mahtua. Mutta maisemat olivat kuin postikortista eikä sen suhteen ollut mitään tarvetta suunnitella kummempia matkojakaan, silmä kun lepäsi omilla kotinurkillakin. Vaikka onhan sekin sanottava, että eivät nämä tapahtumat niin maailmalla kuin kotimaassakaan pommeineen, kolareineen sun muineen oikein reissamaan innosta. Oikein hyvin tuntuu riittävän se, kun käy talvella katsomassa lätkää stadissa, ruokahandeleissa Porvoossa ja piipahtaa Tyysterin palvaamosta Porvoon liepeiltä hakemassa lihatuotteita. Suosittelen palvipossua, tosi hyvää. Joskus välillä piipahdan firmassa katsomassa kun työläiset ahertavat pulpettiensa ääressä (heheheh...) ja sitten olen ååkannut Peltsin kyydissä sinisellä Chevyllä Uudenmaankadulle kaljun kiillotukseen eli parturiin.
Siis pienet ovat eläkeläisen ympyrät. Autokin piti vaihtaa pienempään, mutta siitä sitten vaikka seuraavassa numerossa.

Hyvää kesää lehtemme lukijoille toivottaa
Jude Pornaisista


Nalle odottaa Talvikkia