TIEDOITUSLEHTI
SP-NEWS 1/2005

Pääkirjoitus
Kalupakki jäähylle

Saipu Oy - LVI-urakointia
Suomessa ja Venäjällä

Fonecta uusi Turun palvelukeskuksen
Sukkamestarit Oy:stä 10 vuodessa Suomen suurin sukkavalmistaja
Juha Ronkainen - didgeridoo -torveen hurahtanut asentajamme
Kaapelointia Pirellin kaapelitehtaalla
Schneider House sähköistettiin pikavauhtia
Uutisposti

Aikaisemmin ilmestyneet lehdet




 
 
       
   
 

KAAPELOINTIA PIRELLIN KAAPELITEHTAALLA

Pirelli Cables and Systems Oy on vuodesta 2000 tuottanut kaapeleita Kirkkonummen Pikkalan tehtaalla. Yhtiö on osa maailmanlaajuista Pirelli-konsernia, joka on maailman suurin voimakaapelinvalmistaja.
Pirellin kaapelitehdas jakaa puoliksi mereen rajoittuvan n. 30 hehtaarin tehdasalueen mm. alumiiniprofiileja ja kaapelihyllyjä valmistavan Nordic Aluminiumin kanssa. Kaapeliteollisuuden mittakaavaa kuvaa Pirellin tehtaan lattiapinta-ala, kuuden hehtaaria.
Pirellin kaapelitehtaan lattiat ovat tulleet tutuiksi myös Sähköpalvelu Kurjen miehille. Paikka oli toimitusjohtaja Kurjen ensimmäinen työpaikka nuorena opiskelija-asentajana 1970-luvulla ja viime vuosina ovat tehtaan muutokset ja uudisasennukset työllistäneet miltei vakituisesti Sähköpalvelun asentajia.
Sähkö- ja automaatiosuunnittelija Pauli Tammiselle Pirellin kaapelitehdas on kuin toinen koti. Mies on palvellut tehdasta kaikki muutosten vuodet, aina Nokian Kaapelin isännyydestä vuodelta 1974. Tammisen tehtäviin kuuluu mm. kiinteistö-ja tuotantolinainvestointeihin liittyvä suunnittelun koordinointi ja asennusvalvonta.
- Tämä on voimakaapelitehdas, teemme 1-400 kilovoltin kaapeleita. Konekantamme on osittain jopa 30 vuotta vanhaa jota olemme uusimassa ja tarvittaessa rakennamme uusia koneita, taustoittaa Pauli Tamminen.
Koneuudistukset ovat työllistäneet myös Sähköpalvelun asentajia.
- Linjauudistuksissa meillä oli täällä työpareina 8-10-miestä. Tällä hetkellä yksi, Sami Svärd, on kytkemässä uusia koneita, kertoo Timo Kurki pitkäaikaisen työkumppaninsa Pauli Tammisen työhuoneessa.
- Kehittynyt väylätekniikka on vähentänyt tuotantolinjoissa kaapelimääriä, toteaa Timo Kurki muistellessaan 70-luvun kaapelin vetoaikoja.
Sähköpalvelu on myös rakentanut atk-verkkoja kaapelitehtaalle. Pauli Tamminen laskee tehtaan atk-verkon olevan järjestyksessään jo neljäs.
- Asentajanne ovat olleet hyviä ja esikuntakin on toiminut hyvin. Jos jossain on puutteita, se tulee kyllä ilmi ja näkyy yhteistyössä, korostaa Pauli Tamminen.
- Meiltä on löytynyt asentajia, joilla on kokemusta. Se on selvä, vapaamatkustajia ei voi olla, nyökyttää Timo Kurki Tammiselle.

Kaapeleita maailmalle, vaikka laivalla

Pirellin kaapelitehtaan maamerkki Pikkalassa on Helsingin olympiastadionin tornia korkeampi kaapelitorni. Sillä on keskeinen merkitys paksujen jättipitkien kaapeleiden valmistuksessa. Kaapelitornin viime aikainen uudistus on työllistänyt myös Sähköpalvelun asentajia.
Pirellin muhkeat kaapelikelat lähtevät pääasiassa rekka-kyydein koti- ja ulkomaan markkinoille. Alkujaan tehdasta palvellut pistoraide on poistettu. Oman etunsa tarjoaa tehtaan sijainti meren rannalla. Merikaapeleita on mahdollisuus lastata tehtaalta laivaan.
- Suomalaiset merikaapelinlaskulaivat pystyvät tulemaan suoraan rantaamme. Näin meiltä lähti hollantilaisella aluksella mm. 63 kilometrin mittainen merikaapeli, joka asennettiin Ahvenanmaan ja Ruotsin välille, kertoo Pauli Tamminen.
Laadunvarmistus on tärkeä asia pirelliläisille. Kaapelit testataan aina tehtaalla, ja suurien kaapeleiden mukana tehtaalta lähtee tarvittaessa asentaja mukaan ulkomaille.
- Mutta kyllä meillä laatu on niin korkea, että tosi harvoin kaapeleissamme on vikoja, vakuuttaa Tamminen.
Pikkalan tehtaan erikoiskaapelituotannosta 80 % menee vientiin.

Työtä ja soittoa

Pauli Tammisella on nykyään kaapelitehtaalla noin 250 työkaveria, joista toimihenkilöitä on 80. Hän muistelee kuinka tehdas aikoinaan työllisti yli 1000 ihmistä. Työväelle tehtaan tuntumaan rakennetut seitsemän kerrostaloakin on jo myyty pois. Tekninen ja yhteiskunnallinen muutos ovat saattaneet kaapelinvalmistuksen nykymuotoonsa ja mittoihinsa.
Kierros tehtaalla Tammisen opastuksella kertoo hänen olevan kiireinen mies. Kännykkä soi vähän väliä ja mies ottaa kantaa soittajien kysymyksiin ja antaa ohjeita. Kokemus puhuu puolestaan.
- Raskaiden hommien vastapainoksi on oltava myös harrastuksia. Minun kohdallani se tarkoittaa musiikkia, paljastaa Pauli Tamminen.
Mies on vahvistanut 20 vuoden ajan kotikonnuillaan Lohjan miesten kuoroa. Eikä tässä kaikki.
- Hanuria soitan vähän enemmän ja annan siinä opetustakin, tunnustaa suunnittelija-teknikko.
Ilmenee myös, että Pauli Tamminen on Suomen mestari. Lajina oli vuonna 1988 Suomen pelimannikilpailut, joissa hän pokkasi mestaruuden Lohjan pelimannien porukassa.
Pauli Tammisella on myönteisen vetoisa elämä. Päivät kuluvat kaapelien vedon parissa, ja vapaa-ajalla mies pääsee vetelemään haitaria. Ja välistä piilopaikka löytyy kesämökiltä Lohjanjärven rannalta.

Heimo K. Laaksonen