| |
SUOMALAISEN TYÖN ARVOSTUKSESTA

Työelämän pelisäännöt ovat muuttumassa kiihtyvällä vauhdilla ja vuosien varrella kehittyneet toimintamallit saavat väistyä markkinatalouden myllerryksessä.
Takana ovat ne ajat, kun vaihtoehtoja oli vain yksi eli työntekijän palkkaaminen oman yhtiön palvelukseen.
Työvoimasta on tullut kauppatavaraa, työntekijä voidaan vuokrata sitä välittävästä liikkeestä. Palvelun tarjoajia on paljon, alkaen työvoimatoimiston työvoimavuokraamosta. On kotimaisia ja ulkomaisia vaihtoehtoja sekä näiden yhdistelmiä.
Toistaiseksi johto-, asiantuntija- ja muu ns. kiinteä henkilöstö on voinut olla suhteellisen rauhassa, mutta koko henkilöstönkin vuokraaminen tulee olemaan mahdollista, toimialasta tietysti riippuen.
Sähköasennusala jolla työskentelemme, on yksi voimakkaan muutoksen alla olevista aloista. Vaikka kysymys on erikoisosaamista vaativasta alasta, on tekniikka kehittynyt ja yhdenmukaistunut siten, että riittävän osaavia työntekijöitä löytyy mm. kaikista naapurimaistamme.
Suomi on korkean elintason maa ja meillä on maailman parhaimpiin lukeutuva sosiaaliturva. Hintataso maassamme on korkea ja palkat samassa suhteessa korkeaa tasoa. Suomalaisen työvoiman hintakilpailukyky on tästä johtuen huono.
Tässä tilanteessa pitäisi jokaisen, joka ajattelee suomalaisen työvoiman etua, miettiä toimenpiteitä sen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja ennen kaikkea ryhtyä käytännön toimenpiteisiin.
Hintakilpailuun on vaikea lähteä, sillä suomalaisen palkkatason ja sosiaalikustannusten alentaminen lyhyellä aikavälillä on mahdotonta. Täytyy löytää riittävän hyvät perusteet kalliimman työvoiman käyttämiselle. Asiakkaille pitää kertoa esimerkiksi ammatillisesta osaamisesta, joka meillä on korkealla tasolla ja palveluhalusta ja kyvystä, jota suomalaisilla ammattimiehillä on. Erityisen tärkeää on tuoda esille niitä hyötyjä, joita suomalaiselle yhteiskunnalle tulee, kun sosiaalikustannukset ja verot maksetaan omaan maahan.
Varmasti löytyy paljon sellaisiakin palvelujen ostajia, jotka arvostavat muutakin kuin halvinta mahdollista hintaa. Minusta on selvää, että tähän joukkoon pitäisi kuulua julkisen hallinnon ja mm. eläkevakuutusyhtiöiden, jotka saavat varansa pitkälti suomalaisesta työstä. Pitäisi nähdä tehtyjen ratkaisujen kokonaisvaikutus, halvin ei läheskään aina ole edullisin.
Ammattiyhdistysliike ilmoittaa ajavansa työntekijöiden etua. Minulle on vuosien kokemuksen kautta muodostunut toisenlainen käsitys. Olen usein ihmetellyt miten se toimillaan tekee karhunpalveluksia jäsenistölleen. Sen sijaan, että työntekijöistä ja työnantajista tekemällä tehdään toistensa vihollisia, pitäisi tehdä rakentavaa yhteistyötä työnantajien kanssa.
Kilpailun pitää olla vapaata, enkä vastusta ulkomaalaisen työvoiman käyttöä silloin, jos noudatetaan lakeja ja sovittuja pelisääntöjä. Siitä olen harmissani, että suomalaista työntekijää eivät riittävästi markkinoi ne, joille se mielestäni jäsenistönsä edunvalvojana kuuluisi. Sitä me työnantajana teemme jatkuvasti.
Tämä pääkirjoitus on osaltani viimeinen tässä lehdessä. Halusin ottaa sen aiheeksi puolustuspuheenvuoron asentajakunnallemme, jonka varaan toimintamme tukeutuu.
Sähköpalvelulla on muutenkin hyvä, ammattitaitoinen ja palveluhaluinen henkilökunta, joten olen varma, että se menestyy jatkossakin.
Kiitos yhteisistä vuosista ja onnellista tulevaisuutta kaikille!
Timo Kurki
|
|