Riina Vähätiitto ei rakennustyömaita karsasta, eikä voisikaan ammattinsa takia. Riina on Sähköpalvelu Oy Timo Kurjen asentaja. Kulloisenkin työtehtävän mukaan hän saattaa ahertaa joko uudisrakennuksen rakennustyömaalla tai vanhojen tilojen saneerauksissa. Syksyn työkohde oli Sammon koulu.

Naissähköasentaja saattaa aina silloin tällöin saada jonkun kulmakarvat kohoamaan, mutta pari vuotta alalla ollut Riina ei siitä hämmenny.

- Isäni on heikkovirta-asentaja ja sitä kautta pääsin aikoinaan kesätöihin. Ala vaikutti kiinnostavalta ja ajattelin, että voisin  opiskella sähköasentajaksi ja tehdä sitä työtä jonkun aikaa. Tosin opiskeluiden myötä huomasin, että ala on valtavan paljon laajempi kuin osasin kuvitellakaan.

Riina Vähätiitto kaukana työmailta, Argentiinassa!

Puolitoistavuotinen koulutus sujui hyvässä hengessä naisryhmässä. EU:n rahoituksella koulutettiin 15 naista sähköalalle osoittamaan alaa harkitseville tytöille, ettei sukupuolella ole väliä.
- Fyysisesti on joskus vähän kovilla suurten ja painavien kaapelikelojen kanssa, mutta ainahan sitä saa apua pyytää. Tarvitsevat ne miehetkin välillä apua, Riina toteaa napakasti.
Vapaa-ajallaan Riina ratsastaa.
- Nuorempana harrastin ratsastusta kuutisen vuotta putkeen. Sitten tuli 10 vuoden tauko ja nyt olen taas muutaman vuoden nauttinut hevosen selässä liikkumisesta. Ratsastus on todella monipuolista liikuntaa, mutta vaatii samalla päätä. Hevonen on inhimillinen eläin ja silläkin voi olla hyviä ja huonoja päiviä. Kiukuttelevaa hevosta on osattava käsitellä oikein, Riina valaisee.
Kesälomaansa Riina pääsi viettämään vasta syyskuussa, mutta nauttikin siitä sitten eksoottisessa ympäristössä, Argentiinassa.

Katja Laakso hakeutui syksyllä 2001 Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen naisille suunnatulle sähköalan kurssille. EU:n rahoituksella koulutettiin 15 naista sähköalalle. Siitä alkoi sähäkän sähköisen Katjan ura sähköalalla.

Katjalla oli pohjalla opiskelu iltalukiossa ylioppilaaksi, eläinten hoitajan koulutus Rovaniemellä ja työntekoa Helsingissä.

- Ajattelin silloin, että ei eläinten hoidolla oikein elä, harrastus se voi kyllä olla.

Opiskeluaikaan sisältyi vuoden työharjoittelu Kurjen työmailla. Työsuhde alkoi v. 2003. Katja on nopeasti omaksunut sähköasentajan taidot. Hän on jo vakuuttunut, että myös pysyy alalla eläkepäiviin asti. Työtä pelkäämätön asenne on tähän sinkkutyttöön tarttunut jo lapsuudenkodista maatilalta.

- Tykkään näistä töistä. Maakaapelia kiskon mielelläni, on sähköasentaja Katjan asenne.

Katjalta työt sujuvat yksin ja porukassa. Melko pian työurallaan hän huomasi olevansa työmailla kakkoskärkenä, ja sitä kautta hän on päässyt toimimaan kärkimiehen kuten YIT:n asuntorakennuskohteessa Nokian Kylpylähotellin vieressä.

Katja kokee sähköasentajan työnsä omakseen. Onko nuorta neitokaista oudoksuttu miesvaltaisella rakennusalalla?

- Kyllä jotain hauskaa on sattunut. Vastatessani tavaraa tuovien kuskien puheluihin, olen saanut usein kuulla “anteeksi väärä numero”, kertoo Katja kainon hymyn kera.

Ja kuin tilauksesta paikalle osuu YIT:n työmaan mestari. Hän huikkaa:

- Katja on hyvä jätkä!

Ei myös ole ihan tavallista, että hän alle 30-kymppisenä nuorena naisena rakentaa itselleen omakotitaloa Vesilahteen.

- Mää kyllästyin kaupunkielämään ja rakennan nyt 136 neliön omakotitaloa. Urakka alkoi heinäkuussa 2005, ja muuttaa pitäisi ensi helmikuussa, tunnustaa Katja vaatimattomasti tamperelaisittain.

Mitä sitten kun talo on valmis?

- Haluan koulun penkille ja suorittaa sähköyliasentajan ammattitutkinnon, vannoo Katja.

Teija Loponen ja Heimo K. Laaksonen