Lahden kaupunginteatterin tekniikka modernisoitui


Näyttämötekniikan sähköistys oli varsin haastava urakka, sillä töitä tehtiin näytäntökauden aikana. Lavastetilat näyttämöiden sivustalla toimivat remonttimiesten varastoina, joten työtarvikkeita ei tarvinnut kuljetella edestakaisin.

800 himmenninlinjaa takaa upeat esitykset

Lahden kaupunginteatterissa käydessään kannattaa katsella muutakin kuin suoranaista esitystä. Teatterin näyttämötekniikka on saneerattu täysin ja sen myötä teatteri kuuluu nyt Suomen moderneimpiin. Etenkin esitysten valotekniikka on uudistusten myötä huippuluokkaa.


Näyttämötekniikan sähköistys oli HT-Sähköpalvelulle haastava urakka etenkin siksi, että töiden käynnistyessä viime vuoden alkupuolella näytännöt pyörivät täysille katsomoille.
- Käyttöpäällikkö Jukka Toivonen oli kuitenkin onnistunut järjestämään niin, että valtaosa lavastetiloista oli tyhjänä ja me urakoitsijat saimme ne käyttöömme. Näin tarvikkeita ja työvälineitä ei tarvinnut kuljetella edestakaisin, kiittelee HT-Sähköpalvelun Lahden aluepäällikkö Rauli Niskanen.


Jukka Toivonen


Rauli Niskanen ja Timo Järvinen
Kuuden miljoonan euron kokonaisbudjetilla toteutettu teatterisaneeraus piti sisällään näyttämötekniikan ohella myös katsomoiden uudistukset. Sähkösaneerauksen osuus oli noin 400 000 euroa.
Vastaavanlaisia teatteriurakoita ei juuri ole Suomessa tehty ja se merkitsi luonnollisesti myös pieniä yllätyksiä töiden edistyessä. Kaikista kuitenkin selvittiin kunnialla.
- Eri alojen urakoitsijat toimivat hyvin yhteen ja asiat etenivät sujuvasti, muistelee projektia vetänyt Timo Järvinen Sähköpalvelusta.
Hänen alaisenaan työskenteli teatterissa seitsemästä viiteentoista asentajaa.
- Mutta kun pieneen koppiin vedetään 500 sähkölinjaa, ei siinä mahdu kuin yksi mies tekemään töitä ja hänkin tarvitsee täyden työrauhan, esittelee Järvinen kaappia, jossa johtoja on enemmän kuin sinne uskoisi mitenkään mahtuvan.

Ammattilaiset apuna

Lahden kaupunginteatterin saneerausta varten teatterin väki kävi katsastamassa muiden teattereiden ratkaisuja.
- Työmaalla oli merkittävästi apua siitä, että teatterin huoltomestari Timo Ojapalo oli jatkuvasti paikalla. Hän on työskennellyt teatterissa sen perustamisesta saakka, vuodesta 1983, joten hänen tietämyksensä on aivan omaa luokkaansa, Niskanen ja Järvinen kehuvat.

Kuvassa "näyttämöllä" projekti-insinööri Timo Järvinen, teatterinjohtaja Maarit Pyökäri, huoltomestari Timo Ojapalo ja sähköasentaja Markku Vitikainen.


Vanhan ja uuden tekniikan yhteensovittamisessa oli omat ongelmansa, mutta nekin haasteet selvitettiin. Joitain alkuperäisiä laitteita on yhä jäljellä, osa käytössä, osa vain muistuttamassa menneestä.
Valojen asennus oli yksi urakan erikoisuuksista ja vaati satojatuhansia kytkentöjä, jotta kaikki saadaan tarvittaessa toimimaan kerralla.
- Ylhäällä kulkee 500 linjaa, yhteensä niitä on noin 800. Niiden suunnittelussa oli todella paljon etukäteistyötä, mutta silti osa täytyi jättää vasta työsuunnitteluun parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi, Rauli Niskanen kertoo.
Jukka Toivosen mukaan suurissa musikaaleissa saattaa olla jopa 300 himmenninlinjaa käytössä.
- Nyt uudistuksen myötä pystymme pitämään eri produktioiden valot koko ajan valmiina, eikä valoasetuksia tarvitse vaihtaa eri esityksiin. Kaikki on tallennettu tietokoneille, joista sitten valitaan kunkin esityksen valosuunnitelma, Toivonen opastaa.
Näyttämön nostimien logistiikka uusittiin myös ja nyt se on teollisuustekniikkaa, johon tulee varaosiakin löytymään helposti.
Sama nostintekniikka on käytössä muun muassa Tampereen Työväen Teatterissa, sekä Oulussa ja Kotkassa.
- Himmennintekniikka on meillä eri, tämä on toimivampi ja mekaanisempi, Ojapalo toteaa.
Saneerauksen myötä valopöydän tietokoneelle on nyt kaksi back-uppia, joten pienet häiriöt eivät esityksiä pilaa.
Uusituilla sähkölinjoilla ja muulla tekniikalla ei teatteria silti auki pidetä, jos sähkökatkos tulee.
- Meillä on pieni varavoimala, mutta sillä saadaan vain sellainen valaistus, että teatterista voidaan turvallisesti poistua, toteaa Toivonen lisäten, että tekniikan vuoksi ei näytöksiä ole koskaan tarvinnut keskeyttää tai peruuttaa.
Mittava saneerausurakka valmistui syksyllä ja nyt teatterissa ovat esitykset pyörineet jo puolisen vuotta uuden tekniikan avulla.
- Täytyy kiittää myös Tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilää, joka antoi valtuudet toimia teatterin etua ajatellen, Toivonen huomauttaa.

Lahden kaupunginteatteri

-Teatteritalon pääsuunnittelija on arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Ky.
-Kalusteet on suunnitellut Yrjö Kukkapuro ja tekstiilit Irma Kukkasjärvi. -Rakennusmateriaaleina on käytetty betonia, lasia, terästä, betonitiiltä, koivua ja Lapin marmoria.
-Vuonna 1983 teatteritalo sai Valtakunnallinen Betonityö -kunniamaininnan.
-Rakennuksen tilavuus on n. 80.000 m3 ja kerrosala n. 12.000 m2.
-Lahden kaupunginteatterissa käy vuosittain keskimäärin noin 100.000 katsojaa.
-Uusia näytelmiä tuotetaan vuosittain 7-10.
-Teatterinjohtaja on Maarit Pyökäri.
 

 
     
     
 




TIEDOTUSLEHTI
 
SP-NEWS 2010

 
 
. Pääkirjoitus:
 . Digita Oy
 . Osuuspankki, Hämeenkatu
 . Lahden kaupunginteatteri
 . KNX-taloautomaatio
 . RALA

 . Energiapihit LED-valot
 . Tekijät esiin
 . Uutisposti


Aikaisemmin ilmestyneet lehdet