|
Opetusvirasto sijoitti 18 miljoonaa koulujen tietotekniikkaan
HT-Sähköpalvelun
iso urakka on lopuillaan
Helsingissä
164 koulua ja niissä 3000 luokkahuonetta ja muuta opetustilaa on
saanut muutaman viime vuoden aikana merkittävästi uusia
tietotekniikkalaitteita. Kouluille on rakennettu
lähiverkkopisteitä, asennettu datavideoprojektorit eli videotykit
ohjaus pc-laitteineen, luokat ovat saaneet käyttöönsä
dokumenttikamerat sekä Smart Board -taulut, jotka ovat
interaktiivisen opetuksen välineitä.
 |
Gymnasiet
Lärkanin n. 385 oppilasta pääsevät nauttimaan opetuksessa
uusien tietoteknisten laitteiden tarjoamista
mahdollisuuksista. |
HT-Sähköpalvelun sähköasentajat sekä projektipäällikkö Tuomas
Vinkki saavat Kiinteistöviraston Tilakeskuksen sähköinsinööri Kari
Niittymäeltä ja parhaillaan työn alla olevan Gymnasiet Lärkanin
kouluisäntä Kari Anttoselta kiitosta siitä, että tehtävät työt
ovat sujuneet asianmukaisesti ja koululaisten elämää
häiritsemättä.
-
Meillä on useita vanhoja koulurakennuksia, joista osa on suojeltu.
Kaapelointien veto ei silloin ole aivan yksinkertainen asia, eikä
suju tehtyjen suunnitelmien mukaan. Uudet suunnitelmat on tehtävä
paikan päällä ja tuo improvisointi on Sähköpalvelun miehiltä
sujunut hienosti, Niittymäki selventää.
Kuvassa: Haagassa
sijaitsevan Gymnasiet Lärkanin juhlasali on suojeltu ja
kaapeleiden veto sinne vaati luovuutta, jotta pintoja ei tarvinnut
rikkoa.
Kouluisäntä Anttonen lisää, että meteliä tuottavat poraukset on
tehty yhteisten suunnitelmien mukaisesti aamuvarhaisella ennen
koulun alkua ja taas iltapäivällä, siihen väliin on jaksotettu
hiljaisempaa työtä.
–Kenenkään ei ole tarvinnut valittaa siitä, että talossa on
ulkopuolisia töissä. Miehet osaavat työnsä ja toimivat
itsenäisesti ja asiallisesti. Työt ovat hoituneet sujuvasti ja
kouluelämää häiritsemättä. On erittäin tärkeää, että sähkömiehet
osaavat keskustella kanssamme ja sovitella töidensä tekemistä.
Niittymäki lisää vielä, että tiedottamisen tärkeyttä ei voi
vähätellä toimintaympäristössä, jossa samanaikaisesti on normaalia
toimintaa ja remonttitöitä.
- Ja ennen kaikkea olemme tyytyväisiä siitä, että nämä miehet ovat
luotettavia ja tekevät mitä on sovittu aikataulun mukaan.
HT-Sähköpalvelu
urakoinut nelisenkymmentä koulua
HT-Sähköpalvelu on ollut hankkeessa mukana heti alusta, vuodesta
2007 lähtien. Urakkaan on kuulunut noin 40 kohteen kaapelointien
ja sähköasennusten toteutus.
-
Nyt työn alla oleva Lärkan Haagassa on näillä näkymin viimeinen
ns. ”suurempi” kohde, kertoo Tuomas Vinkki ja arvelee, että
kaapeleita on ehditty vetää kouluille karkeasti arvioiden
toistasataa kilometriä
Sähköpalvelulla on ollut kahdesta viiteen asentajaa per kohde
riippuen koulussa tarvittavien töiden laajuudesta.
Meidän miehiltämme tarvitaan näissä kohteissa erityisesti
sosiaalisia taitoja, koska koulutyö ei saa häiriintyä vaikka töitä
täysillä tehdäänkin. Myös omatoimista ratkaisukykyä tarvitaan
monessa tilanteessa, koska kohteista ei ole tehty tarkkoja
suunnitelmia. Tietysti ammattiosaamisenkin täytyy olla kunnossa.
Tuomas Vinkin tiimissä työskentelevien miesten urakkaan on
kuulunut tietoliikennekaapelointityöt, AV-työt, sähkötyöt sekä
rakennusaputöitä.
-Työ vaatii asentajien ja koulun välillä päivittäistä keskustelua
siitä kuinka edetään. Nimenomaan asentajien kommunikointitaidot
korostuvat juuri tämän osalta, Vinkki huomauttaa.
- Hauska yksityiskohta on, että yksi asentajamme oli käynyt
aikoinaan samaista ala-astetta, johonka vuosikymmenien jälkeen
palasi asennustehtävien muodossa.
| Jouko Salminen
ja Petri Vainio ihastelevat vanhoja piirtoheittimiä korvaavaa
dokumentointikameraa. |
 |
Huipputekniikkaa
kouluille
Opetusvirastossa otettiin käyttöön vuonna 2008 uusi
tietotekniikkastrategia, johon nyt tehdyt uudistukset liittyvät.
-Työt päästiin aloittamaan jo vähän etuajassa vuoden 2007
lopussa. Kyse on todella mittavasta hankkeesta, toteaa
pääsuunnittelija Jouko Salminen Opetusvirastosta.
Opetusviraston johtava konsultti Petri Vainio kertoo, että Suomen
mittakaavassa Helsinki on edellä muita kuntia, Euroopan tasolla ei
kuitenkaan enää olla aivan huipulla.
-
Opetusteknologiaan panostetaan joissain muissa maissa enemmän. Nyt
meilläkin korvataan piirtoheittimet dokumenttikameralla ja
kaikkiin kouluihin tulee myös langattomia tukiasemia. Se tulee
helpottamaan opetustoimintaa ja luo joustavuutta koulun tilojen
käyttöön.
Vainio kertoo, että kouluissa vanhat televisiot on digitalisoinnin
myötä korvattu pctv-järjestelmällä, joka mahdollistaa
televisiolähetysten katsomisen internetin kautta. Opettaja voi
myös tallentaa haluamiaan ohjelmia tallennepalveluun ja näyttää
niitä myöhemmin oppilaille videotykillä. Jokaisella opettajalla on
yhdeksän tunnin verran tallennustilaa käytettävissään.
-Myös interaktiiviselle taululle tehdyt asiat voidaan tallentaa ja
näyttää myöhemmin uudelleen. Smart Boardiin liittyy työkaluja,
jotka on sovellettu eri-ikäisille oppilaille. 3D tulee sekin pian
mahdolliseksi, Vainio opastaa.
-Liitu- ja tussitaulut jäävät taka-alalle, kun yhä useammalla
opettajalla on mahdollisuus käyttää luokassaan myös Smart Boardia.
Se on luonnollisesti vaatinut myös opettajilta perehtymistä uuteen
tietotekniikkaan. Nuorille opettajille tuo tietous tulee nykyään
opettajakoulutuksen myötä, mutta pidempään opettajina toimineet
tarvitsevat siihen erillistä perehdytystä, tietää Jouko Salminen.
Kuvassa: Tuomas
Vinkki, Petri Vainio ja Kari Niittymäki katsovat, miten
sähköasentaja Eero Tuonosen asentama datavideoprojektori näyttää
kuvaa.
Lukio ja ala-aste samalle varustetasolle
Mediapainotteisen ruotsinkielisen lukion rehtori Magnus Perret
toteaa, että uudistukset ovat aina hyvä asia.
Heillä lukion puolella tietotekniikkaa on jo useamman vuoden
hyödynnettykin mediapainotteisuuden vuoksi, joten nyt tehtävät
uudistukset eivät lukiolaisten elämää mullista. Sen sijaan
ala-asteen puolella muutos on merkittävämpi, koska siellä
toimittiin vielä alkuvuodesta liitutaulujen kanssa.
–
Opetusvälineiden yhdenmukaistaminen on erittäin hyvä asia. On
hienoa, että kaikki luokkatasot ovat samanarvoisia tietotekniikan
käytön suhteen. Mekin iloitsemme siitä, saamme nyt uutta
teknologiaa myös juhlasalin puolelle, josta se on puuttunut, Perret mainitsee.
–
Juhlasalimme on vain sikäli hieman ongelmallinen, että se on
suojeltu, joten kaapelointien sijoittamista täytyy taas pohtia
tarkoin Tuomas Vinkin kanssa, huomauttaa kouluisäntä.
|
