|
Sähköteknisten työnantajien toimitusjohtaja Esa Larsén uskoo
muutokseen
Sähköalan
tavoitteena yhteinen tulevaisuus
Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n toimitusjohtaja, varatuomari
Esa Larsén on edelleen luottavainen hypistellessään tähän mennessä
kahdeksan kuukautta voimassa ollutta Sähköistysalan
työehtosopimusta 2010–2013. Kolmivuotinen sopimus, jonka
viranomaiset tammikuussa 2011 vahvistuivat yleissitovaksi
työehtosopimukseksi, on kartta pitkälle matkalle alan työehtojen
kehittämiseksi.
Larsén arvelee, että 45 vuorokautta kestäneet neuvottelut vuosina
2009 ja 2010 Sähköalojen ammattiliitto ry:n kanssa eivät valuneet
hukkaan. –Aikaan saatu työehtosopimus on edeltäjäänsä selvempi,
yksiselitteisempi ja helppolukuisempi. Yritysten kannalta sopimus
muun muassa yksinkertaistaa YT-menettelyjen käymistä alalle
tyypillisissä tilauskannan vaihteluissa.
STTA – uusi toimija työnantajakentässä
Sähkötekniset työantajat STTA ry, on tuore sähköalan
työmarkkinaosapuoli. Sen säännöt rekisteröitiin tammikuussa 2010.
Yhdistystä johtaa 13– jäseninen hallitus. Neljä edustajaa
hallitukseen valitaan yhdistyksen viiden suurimman jäsenyrityksen
joukosta, keskikokoisia yrityksiä edustaa neljä jäsentä ja
pienempien alueellisten yritysten kiintiö on viisi
hallituspaikkaa. HT-Sähköpalvelu Oy:n toimitusjohtaja Vesa
Paajanen on mukana hallituksen päätöksenteossa suurimpien
yritysten ryhmässä.
Työantajien rivien uudelleen koontia edelsi alan selvitysmies
Markku Nihtin tekemä luotsaus alan työnantajapiireissä. - Nihdin
työn lopputulema oli, että sähköalalle olisi muodostettava
sellainen toimija, joka yhdistäisi alan, korostaa Esa Larsén.
Näiltä pohjilta yritykset sorvasivat etujärjestönsä toimimaan
edustuksellisen periaatteen mukaan. STTA:n säännöt edellyttävätkin
keskeisissä työehtosopimus- ja työmarkkinatoimintaan liittyvissä
päätöksissä hallitukselta viiden kuudesosan yksimielisyyttä. Näin
kaikki hallituksessa edustettuina olevat yritysryhmät seisovat
keskeisten päätösten takana.
STTA:n jäsenyrityksissä työskentelee noin 1.100 toimihenkilöä ja
4.300 sähköistysalan työntekijää. Työnantajien edusmiehen työn
lisäksi Esa Larsén on Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:in
johtaja, vastuinaan lakiasiat ja työmarkkina-asiat.
|
Meillä on vahva muutoksen liike ja katse tulevaisuuteen,
viestittää STTA:n luotsaaja Esa Larsèn. |
 |
Alan yhteinen suunta
Sähköalan eri osa-alueilla toimivien yritysten toiminnot ovat jo
pitkään yhdentyneet. Enää ei voi vetää tiukkaa rajaa perinteisen
sähköasennuksen ja teleurakoinnin välille. Verkostourakointialalla
perinteisesti toimineet yritykset ovat siirtyneet toimimaan myös
rakennusten sähkö- ja teleasennustoiminnassa ja myös päinvastoin.
- Kun busines limittyy, niin työehtosopimuspohjakin pitäisi
yhdentyä, näkee Esa Larsèn.
- Yksillä säännöillä pystyttäisiin toimimaan kaikissa
sähköistysalan yrityksissä. Näin voitaisiin turvata
työehtosopimuksen yleissitovaisuus. Se on etu sekä työnantajille
että työntekijöille, vakuuttaa Larsèn kokeneen työmarkkinamiehen
uskottavuudella.
Tähän suuntaan myös asiat rullaavat Larsènin johdolla.
- Sähköistysalan työehtosopimuksen vahvistaminen yleissitovaksi on
omiaan vahvistamaan myös STTA jäsenkuntaa ja sen asemaa alan
työmarkkinakentässä, toteaa Larsèn. STTA:n toiminta on
toimitusjohtajan mukaan rakennettu niin, että siitä voi kehittyä
koko alan kattava järjestö.
Palkkojen
hiontaa, näkökulman muutos edunvalvontaan
Larsèn on optimistinen lakimies ja toistaa usein haastattelun
lomassa STTA:n katseen olevan tulevaisuudessa.
Sähköistysalan työehtosopimuksessa on sovittu työntekijäpuolen
kanssa tapahtuvasta työryhmätyöskentelystä, jonka tuloksena alan
aikapalkkausjärjestelmä uudistetaan kokonaisuudessaan vuoden 2011
loppuun mennessä. Urakkapalkkausta koskevat määräykset on
vastaavalla tavalla sovittu uudistettavaksi huhtikuun 2012 loppuun
mennessä.
Sähköalan oma erikoisuus on kärkimiehen keskeinen rooli työmailla.
- Työryhmässä onkin oltava osaavia kärkimiehiä. Tavoitteena on
työryhmän korkea työn tuottavuus ja sitä kautta hyvän
taloudellisen tuloksen tekeminen niin urakkatyötä tekeville
työntekijöille kuin yrityksellekin.
-Kärkimiehen ja itseohjautuvien työryhmien merkitys tulee
lisääntymään, tiivistää Larsén.
Sähköala ei ole poikkeus liike-elämässä: Työpaikkojen säilymiseksi
ja yritysten olemassaolon turvaamiseksi totuttuja toimintatapoja
on pakko muuttaa ja löytää uusia tehokkaampia tapoja toimia
hyvässä yhteistyössä yritysten henkilöstön ja työntekijöitä
edustavan järjestön kanssa. Esa Larsén on valmis tähän
haasteeseen.
- Työehtosopimusten näkökulman painopistettä pitää arvioida
uudelleen. Larsén näkee, että ainakin Sähköistysalan
työehtosopimuksen määräysten tulisi jatkossa välittää
järjestäytyneiden työnantajien ja niihin työsuhteessa olevien
työntekijöiden käyttöön hyviä käytäntöjä, jotka vahvistavat
yritysten tuottavuutta ja näin turvaavat näiden yritysten
työntekijöille työtä ja hyvän ansiotason. |
